Category: Suomi-s

  • Siioniin tulo joka suunnalta: Jerusalem  päivä

    Siioniin tulo joka suunnalta: Jerusalem  päivä

    Luojaan uskovat ympäri maailman liittyvät Israelin kansaan iloiten Israelin uudelleen syntymistä ainakin kahtena päivänä vuodessa: Itsenäisyyspäivänä ja Jerusalem -päivänä.

    Itsenäisyyspäivä on modernin Israelin valtion virallinen syntymäpäivä. Mutta se on toissijainen Jerusalem päivälle. Miksi. Koska Jerusalemin on määrä olla koko maailman keskus.

    Sillä Siionista lähtee opetus, Jerusalemista Herran Sana.” (Jesaja 3:2)Jälleen

    Israelin itsenäisyys merkitsi juutalaisen kansan vapautumista valtiottomasta tilanteesta, missä heillä ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin omaksua joku toinen maan omakseen. Jälleen kerran meille oli mahdollista määritellä oma kansallinen identiteettimme ja kohtalomme. Mutta Jerusalem? Jälleen omistaa ”Suuren Kuninkaan kaupunki” (Psalmi 48:2) kansamme pääkaupunkina oli sekä fyysinen että hengellinen vapautuminen .

    ei ehkä’ ole sattumaa, että molempia näitä virstanpylväitä juhlitaan kahden Luojan ”määräajan välillä”:Pesach ja Shavuot (viikkojuhla). Pesach’ina jätimme taaksemme orjan elämän tullaksemme kansaksi; Shavuot’ina vastaanotimme Tooran Siinailla, vanhurskaitten lakien kokoelman, joka sitoisi meidät yhteen kansana. Ei kenelläkään toisella kansalla ole tällaista kutsumusta, joka on fyysinen ja hengellinen samaan aikaan.

    Ei varmasti ole sattumaa, että heprean sana ”itsenäisyys” (atzma’ut) on hyvin lähellä sanaa itsetunto (atzmaiyut). itsenäisyyspäivä ilmentää ensimmäistä, kun taas Jerusalem päivä viittaa toiseen. Israelin kansalla ei ole identiteettiä ilman pääsyä paikkaan, johon Israelin Jumala on asettanut Hänen Nimensä ikuisiksi ajoiksi:

    ”…Minä olen pyhittänyt tämän temppelin, jonka sinä [Salomon] olet rakentanut sitä varten, että minä sijoittaisin nimeni siihen ainiaaksi ja minun silmäni ja minun sydämeni tulevat olemaan siellä aina.” (I Kuningasten kirja 9:3)

    Ja hän sanoi minulle [Hesekiel ],’Ihmisen poika, tämä on minun valtaistuimeni sija ja minun jalkapohjaini sija, jossa minä tahdon asua Israelin lasten keskellä ikuisesti.” (Hesekiel 43:7)

    Tämän vuoksi juutalaiset Babylonian vankeudessa kieltäytyivät laulamasta ”yhtäkään Siionin lauluista”, ollessaan erossa kaupungista, joka teki heidät sellaisiksi kuin he olivat:

    Kuinka  me voisimme laulaa Herran laulua vieraalla maalla? Jos minä unohdan sinut Jerusalem, niin unohda sinä minun oikea käteni. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.” (Psalmi 137:4-6)

    Huomaa, mitä kaiken maan Herra julisti, kun ensimmäinen Temppeli rakennettiin: Se on tarkalleen sama kuin Hänen julistuksensa näyssä viimeisestä Temppelistä, jota ei ole vielä rakennettu! Hän ei  lyhennä ”ikuisuutta” tai muuta Hänen mieltänsä. Hän ei välitä globaalista julistuksesta, että Temppeli vuori nyt kuuluu muille ja sillä on eri nimi tai, että Jerusalem ei kuulu juutalaisille.

    Eikä meidänkään pitäisi. valheen hylkäämiseen ei edes tarvita uskoa, ainoastaan perustietoa Lähi-Idän historiasta.

    Kuningas Daavid virallisesti osti Temppelivuoren edelliseltä (jebusilaiselta) omistajalta, maksaen täyden hinnan siitä (I Aikakirja 21:18-25). Kun juutalaiset maanpakolaiset palasivat Babyloniasta jälleenrakentamaan kaupungin, he vastasivat epäilijöille ja pilkkaajille:”…Taivaan Jumala on antava meille menestystä, ja me, Hänen palvelijansa, nousemme ja rakennamme. mutta teillä ei ole mitään osuutta eikä oikeutta Jerusalemiin, eikä teidän muistonne ole siellä pysyvä.” (Nehemia 2:20) Ja kun he todella onnistuivat, he ylistivät Luojaa niin äänekkäästi, että ”…ja Jerusalemin ilo kuului kauas”  (Nehemia 12:43)

    Tuhansia vuosien ajan Jerusalem ei kuulunut kenellekään PAITSI juutalaisille. Kun kukaan muu ei edes ajatellut hyljättyä, rauniokaupunkia, AINOASTAAN juutalaiset sanoivat joka vuosi, ”Ensi vuonna uudelleen rakennetussa Jerusalemissa.” Jokaisessa juutalaisessa hääjuhlassa, sulhanen toistaa juhlavan valan psalmista 137, ettei koskaan unohda Jerusalemia- ennen kuin rikkoo lasin jalallaan.

    Herjaava huuto tänään, että Israel ”juutalaistaa Jerusalemin” on yhtä typerä kuin syyttäisi aurinkoa ”taivaan aurinkoiseksi tekemisestä”. Mikä olisi luonnollisempaa ja oikeampaa kuin , että molemmat ovat juuri siellä, missä heidän odotetaan olevan, totellen Luojan asetuksia?

    Ja kuitenkin Luoja julistaa, että jopa aurinko, jonka Hän asetti taivaalle, ei voi enemmän kuin  yhteys Jerusalemiin: ”Ja kuu punastuu ja aurinko häpeää, sillä Herra Sebaot on Kuningas Siionin vuorella ja Jerusalemissa…” (Jesaja 24:23)

    Pyhät Kirjoitukset todistavat, että Hän ”joka kuivasi meren…lunastettujen ylittää” toisessa Mooseksen kirjassa on Hän, joka kykenee ”Herran lunastetut palajavat ja tulevat Siioniin riemuhuudoin” (Jesaja 51:10-11). Juuri Hän myös lupaa kuunnella ”muukalaista”, joka ei ole Israelin kansasta, kun hän ”rukoilee tätä temppeliä kohti”, niin että kansat kaikki maan kansat tuntisivat Sinun nimesi  ja rakastaisivat Häntä niin kuin Israel (I Kuningasten kirja 8:41-43)

    Pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä, kansojen keskeltä uskovaiset, jotka kääntyvät kohti Jerusalemia rukoilemaan, kohtaavat Hengessä ja heidän sydämensä yhtyvät  mailien päästä. Tämä kokemus on jopa suurempi kuin heidän, jotka voivat fyysisesti tulla Suuren Kuninkaan kaupunkiin. Me harjoittelemme Lopun aikoja varten: ”Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen:’tulkaa nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että Hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme Hänen polkujansa…”’ (Jesaja 2:3)

    Juutalainen perinne opettaa, että taivainen Jerusalem laskeutuu Lopun päivinä yhdistämään maanpäällisen kaupungin ja antamaan pyhyytensä sille. On myönnetty, että Jerusalem, jonka me näemme tänään, ei ole vielä pyhä sillä tavoin kuin se jonain päivänä tulee olemaan, perustuen Kirjoituksiin kuten tähän:

    Heräjä, heräjä, pukeudu voimaasi, Siion; pukeudu juhlapukuusi Jerusalem, pyhä kaupunki. Sillä ei koskaan enää astu sinun sisällesi ympärileikkaamaton eikä saastainen.” (Jesaja 52:1)

    Ja te tulette tietämään, että minä olen Jumalanne, joka asun Siionissa, pyhällä vuorellani. Ja Jerusalem on oleva pyhä, ja vieraat eivät enää kulje sen läpi.” (Joel3:17)

    Näin sanoo Herra: Minä käännyn jälleen Siionin puoleen ja tulen asumaan Jerusalemin keskelle, ja Jerusalemia  kutsutaan Uskolliseksi Kaupungiksi ja Herran Sebaotin vuorta Pyhäksi Vuoreksi.” (Sakaria 8:3)

    Maan ja sen pääkaupungin moderni restaurointi ovat sen tähden sielun tienviittoja, kertoen meille, että kaikki, mitä Pyhä Ainoa on luvannut -fyysistä ja hengellistä -tulee tapahtumaan:

    Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisinä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.”

    Täten, Jerusalem päivä muistuttaa meitä, että kaupungin vapautus ei ole vielä täydellinen. Me odotamme Messiasta, joka tulee hallitsemaan tästä paikasta :”…se päivä on Herralle  tunnettu -ei vaihdu päivä ja yö…” (Sakaria 14:7) Nähkäämme se meidän päivinämme.

    Siunatkoon Kaikkein Korkein teitä Siionin maasta ja Jerusalemista.

  • Onnellista Itsenäisyyspäivää, rakkaat ystäväni

    Onnellista Itsenäisyyspäivää, rakkaat ystäväni

    Juutalainen rukous sanoo, “Isämme Taivaassa, Israelin Kallio ja sen Lunastaja, siunaa Israelin valtiota – Lunastuksemme ensimmäinen kukinta….”

    Minun mielestäni, jokainen todellinen uskovainen, joka rakastaa Israelin JUMALAA, Israelin kansaa ja Israelin maata; hänen tulisi rukoilla sitä ( koko rukous viimeiselä sivulla).

    Israelin valtio ei ole vain mikä tahansa muitten kaltainen maa planeetalla. On totta, että jokaisella maalla on ainutlaatuinen historia ja perinne, joskus puhutaan ainutlaatuista kieltä. Mutta kuinka monen maan historia, perinne ja fyysiset rajat on kirjattu Pyhiin Kirjoituksiin? Ainoastaan yhden! Kuinka moni kansoja on varoitettu etukäteen, että heidät pakotettaisiin lähtemään heidän kotimaastansa heidän syntiensä tähden ja sitten luvattiin -etukäteen- että Luoja Hänen armossaan palauttaisi heidät tähän samaan maahan?? Ainoastaan yksi! (V Mooseksen kirje 30:1-5)

    Lyhyesti, Israelin kansa ja Israelin maa ovat aina olleet ainutlaatuisesti määrätyt toisilleen, Jumalan määräämänä. Vasta, kun Maa ja kansa tuotaisiin yhteen voisi molempien odottaa kukoistavan.

    Israelin Itsenäisyyspäivä juhlii tätä paluuta ja uudelleensyntymistä, ei ainoastaan kansan voittona ja maan uudelleen kukoistamisena, vaan myös todistuksena Pyhästä ainoasta:

    ”Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät  kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistuttu; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan  teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne. Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne…

    Niin tulevat pakanakansat, joita on jäljellä teidän ympärillänne, tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen alas revityn ja istutan aution: minä, Herra, olen puhunut ja minä teen sen.” (Hesekiel 36:24-366)

    Joten, se päivä on ilon päivä jokaiselle Luojaa rakastavalle, kaikkialla maailmassa: Tämä on JUMALA, joka pitää Hänen lupauksensa!

    Heille, jotka elivät Israelin uudelleen syntymisen aikaan, kuitenkin, se oli pelottavaa epävarmuuden aikaa. Ei jokainen, joka taisteli heidän elämänsä puolesta tuntenut lupausta, että Pyhä ainoa tulisi näyttämään heille ainutlaatuisen ihmeen:

    Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista  nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa. Minäkö avaisin kohdun sallimatta synnyttää, sanoo Herra, tahi  minäkö, joka saatan synnyttämään, sulkisin kohdun?” (Jesaja 66:8-9)

    Monet, jotka kyllä tunsivat Hänet ja Hänen lupauksensa, Israelissa ja ulkomailla, näkivät heti, että ihme oli tapahtumassa heidän silmiensä edessä ei inhimillisen tahdon mukaisesti (vaikka se oli suuri) tai  muitten kansojen hyväntahtoisuuden vuoksi, joka ei ollut suurta  (Juutalaisille ehdotettiin kotia  Ugandasta tai Madagaskarilta…). Näin tapahtui täysin sen vuoksi, että Luoja päätti, että Israelin jälleensyntymisen päivä oli lopultakin tullut. ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.” (Psalmi 118:24)

    Uudelleen syntyneen kansan kansalaiset todella toteuttivat profetian:” Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset. Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: ’Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan’. Niin Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.” (Psalmi 126:1-3)

    Ajattele sitä: SINÄ ja jotka ovat eläneet viimeisten 70 vuoden aikana, ovat todistaneet jotakin, josta muu ihmiskunta viimeisten 2000 aikana pystyi ainoamaan lukemaan.

    Lisäksi: SINULLA, joka elät Israelin ulkopuolella, on mahdollisuus henkilökohtaisesti ottaa osaa tähän suurenmoiseen Luojan työhön, joka yhä on meneillään. SINUT mainitaan Hänen lohdutuksen sanoissaan yksinäiselle, surevalle Siionille!

    Vielä  saavat sinun menettämäsi lapset sanoa korviesi kuullen: ’Paikka on minulle ahdas, tee tilaa, että voin asua’. Silloin  sinä sanot sydämessäsi: ’Kuka on nämä minulle synnyttänyt? Minä olin lapseton ja hedelmätön, karkotettu ja hyljätty. Kuka on heidät kasvattanut? Katso, minä olin jätetty yksin. Missä nämä silloin olivat? Näin sanoo Herra; Katso, minä nostan käteni kansakuntien puoleen, kohotan lippuni kansoja kohti, niin he tuovat sinun poikasi sylissänsä ja kantavat sinun tyttäresi olkapäillään…”

    Silti, me käsitämme, että Israelin paluu Maahan on ainoastaan ”Lunastuksen ensimmäinen kukoistus”. On paljon enemmän tulossa, ennen kuin ”kuningaskunta” palaa, Luojan vanhurskaan palvelija-kuninkaan hallitsemana, joka ”tuo oikeuden kansoille.” (Jesaja 42:1)

    Muitten asioitten lisäksi, Pyhä Ainoan täytyy suorittaa toinen vaihe Lunastuksessaan. Sen jälkeen kun Hesekiel profetoi näyssänsä, tuoden Israelin huoneen ”kuolleet luut” takaisin yhteen, hän näki, että ”niissä ei ollut henkeä” kunnes hän profetoi toisen kerran -kutsuen Henkeä tulemaan ja ”hengittämään näiden surmattujen päälle, jotta ne heräävät henkiin” (Hesekiel 37:7-10) Heprean sana, joka on käännetty englanniksi ”hengitykseksi” merkitsee myös ”Henkeä”,  vahvistettuna seuraavalla: ”Ja minä annan teihin Henkeni, niin että te tulette eläviksi, ja sijoitan teidät omaan maahanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra: minä olet puhunut, ja minä sen teen, sanoo Herra.” (jae 14)

    Kuka ei haluaisi olla osallisena tähän ainutlaatuiseen ihmeeseen? Me voimme kaikki pyytä Luojalta, jota me rakastamme, antamaan meille tehtävän, joka liittyy Hänen Kansansa Israelin Lunastukseen. vähintäänkin, me voimme seisoa heitä vastaan, jotka kieltävät Luojan lupaukset,   yrittäen vapauttaa heidät sokeudesta.

    Siunatkoon Sinua kaikkein Korkein Siionista ja Jerusalemista

                                            Rukous Israelin valtion puolesta

    (Heprealaisesta rukouskirjasta,  mukautettuna Israelin ulkomailla asuville tukijoille)

    Isämme taivaassa, Israelin Kallio ja Lunastaja, siunaa Israelin valtiota, sinun kansasi Lunastuksen ensimmäistä kukoistusta. Suojaa se rakkauden siivilläsi, levitä sen päälle rauhasi maja, ja lähetä Sinun valosi ja sinun totuutesi sen johtajille, ministereille ja neuvonantajille, antaen heille hyviä neuvoja läsnäolostasi käsin. Vahvista heidän kädet, jotka puolustavat sinun pyhää maatasi, anna heille vapautus, oi Jumalamme ja kruunaa heidät voiton kruunulla. Suo rauha maahan ja suo sen asukkaille ikuinen onnellisuus.

    Vieraile koko Israelin kansan luona, meidän hengellisten veljiemme ja sisariemme, kaikissa maissa, missä he ovat hajallaan ja johda heidän kulkemaan nopeasti ja ryhdikkäinä Sinun kaupunkiisi Siioniin ja Jerusalemiin, nimesi asuinsijaan; kuten on kirjoitettu palvelijasi Mooseksen Toorassa [V Mooses 30:4):”Vaikka olisitte hajaantuneet maailman kaikkiin ääriin, Herra, teidän Jumalanne, kokoaa ja noutaa teidät sieltäkin. Hän tuo teidät siihen maahan, jonka esi-isänne aikoinaan omistivat, ja te saatte ottaa sen jälleen haltuunne. Herra osoittaa hyvyytensä teitä kohtaan ja antaa teidän lisääntyä lukuisimmiksi kuin esi-isänne olivat.”

    Vedä heidän sydämensä ja meidän sydämemme yhteen syvästi kunnioittamaan ja kunnioittamaan sinun nimeäsi ja  pitämään Lakisi sanat ja nopeasti lähettämään Messiaan, daavidin pojan, sinun voideltusi ja Vanhurskaan, lunastamaan heidät, jotka odottavat Sinun lopullista pelastustasi.

    Osoita itsesi rohkeutesi ylpeänä loistona kaikille sinun maailmasi asukkaille ja vahvistakoon , jokainen jolla on sielu -kuten me teemme, jotka rakastamme Sinun nimeäsi -että HERRA, Israelin Jumala, on Kuningas ja Hänen Kuningaskuntansa on täydellinen ylitse kaiken muun. Aamen

  • Holokaustin muistopäivä 5782

    Tänään (Huhtikuu 28) me muistamme pimeän ajan.

    Me emme voi irrottaa holokaustia juutalaisen uskon kokonaisuudesta, joka alkoi, kun Luoja kutsui Aabrahamia: ”Mene…ja minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinut.” (I Mooseksen kirja 12:1-2)

    Toisin sanoen, me emme voi irrottaa niistä  Aabrahamin kansan henkilöistä, joka etäännyttivät itsensä Jumalasta,, joka kutsui häntä. Kun taas heprealaiset saivat tämän nimen (ivrim-”ne, jotka ovat toisella puolella”), koska heidän esi-isänsä jättivät epäjumalien palvonnan omaksuakseen  yhden todellisen JUMALAN. Niin  kutsutun valistuksen aikakausi näki monien heprealaisten ”ylittävän” vastakkaiseen suuntaan. Yhdeksännestä toista   vuosisadasta asti todella monet juutalaiset ovat jättäneet isiensä Jumalan  minkä tahansa tähden, joka oli/on trendikästä -panteismistä (”kaikkeus on Jumala”) ateismiin (”ei ole Jumalaa”) ja kaikkea siltä väliltä.

    Ironisesti kahdettakymmenettä vuosisataa pidettiin kaikkein ”valistuneimpana” historiassa, vapautuneimpana juutalaiseen Jumalaan  uskomisen ”taikuudesta”; kuitenkin se tuotti  massamurhan monissa muodoissa. Tänään me muistamme juutalaisten tuhoamiseen omistettua järjestelmää, joka oli kylmä, järjestelmällinen, ”rationaalinen” menetelmä, koska heidät nähtiin uhkana arjalaiselle rodulle. Tuo systeemi ei erotellut uskonnollisia ja sekulaari juutalaisia, Tooran noudattajia ja kristityksi kääntyneitä, valistuneita professoreita ja yksinkertaisia talonpoikia. Natsit tuhosivat heidät kaikki, jopa heidät, joilla oli ainoastaan yksi juutalainen isovanhempi.

    Me, jotka uskomme Luojaan, käännymme Hänen puoleensa, hämmentyneinä. ”Miksi Sinä sallit sen tapahtua” kysymme. Hänen vastauksensa: ”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne…sillä niin kuin taivaat ovat maata korkeammalla, niin ovat minun tieni  korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukset teidän ajatuksianne. (Jesaja 55:8-9)

    Ihmiset usein valittavat, että tämä ei voi olla riittävä vastaus,  holokaustiin liittyen. Tavallaan he ovat oikeassa.

    Miksi pitäisi vaatia ainoastaan Jumalaa antamaan vastaus tähän kauheaan lukuun ihmiskunnan historiassa?

    Meidän pitäisi kysyä eurooppalaisen valistuksen puolestapuhujilta, humanismin mestareilta. älyköiltä, jotka julistivat Jumalan ”kuolleeksi” ja ei enää tarpeelliseksi ihmiskunnalle: ”Te, jotka väitätte olemaan vapaan moraalin agentteja -miksi te annoitte sen tapahtua?”

    Meidän pitäisi kysyä juutalaisilta, jotka hylkäsivät esi-isiensä uskon  vanhentuneena: ”No, kun kansamme on tuhoamisen kohteena, riippumatta poliittisista tai uskonnollisista arvoista, tarjoaako ateismisi lohtua, toivoa? Auttaako se sinua edes ymmärtämään miksi tämä viha lankeaa kaltaisiisi ateisteihin, vain koska olet juutalaista sukua?”

    Meidän tulisi kysyä heiltä,  jotka kävivät kirkossa kautta ”kristityn” Euroopan, joilla oli kodeissaan raamatut:” Miksi teidän uskonne ei saanut toimimaan?”

    Järkevinä olentoina, meidän tulisi kysyä myös itseltämme: ”Onko reilua, että samat ihmiset, jotka pitävät Jumalaa vastuullisena, kun asiat menevät väärin, yleensä antavat kunnian kaikille muille paitsi Jumalalle, kun asiat menevät oikein?”

    Holokaustin historia ei ole ainoastaan täynnä kauheita kertomuksia. On monia todisteita kokemuksista, joita uskon ihmiset kutsuvat ihmeiksi: mahdottomia pakoja, suun auki loksauttavia ””onnekkaitten sattumien ketjuja”, ja muita elämän pelastaneita ”sattumia”. Eikö nämä tapahtumat ole osa Luojan vastausta?

    Lisäksi, monet ei-juutalaiset, jotka pelastivat juutalaisia natsien tappokoneesta -kunnioitettuina Israelissa kansojen vanhurskaina, ottivat suuren riskin itselleen. Samalla kun muutamat eivät olleet Luojaan uskovia, merkittävä lukumäärä heistä uskoi. Heidän vahva uskonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan antoi heille rohkeutta ja rakkautta vastustaa pahaa.

    Vihaa juutalaisia kohtaan, tai antisemitismiä, kutsutaan toisinaan ”maailman vanhimmaksi vihaksi”. Halu poistaa  juutalaiset maapallolta on ilmaantunut niin monina eri aikakausina, niin monissa eri ympäristöissä (jopa ihmisten keskellä, jotka eivät koskaan ole tavanneet juutalaista!), että on loogista epäillä, että sitä ohjaa henkiolento, jonka olemassa olo kattaa useita vuosisatoja ja kulttuureita.

    Juutalainen raamattu (I Aikakirja21:1, Job 1:6-9, Sakaria 3:1-2 jne,) kutsuu tätä olentoa saatanaksi – hepreaksi ”vastustaja”. Taivaan vihollisena, hänen motiivinsa on yksinkertainen: Hän haluaa tuhota mitä tahansa, kenet tahansa, jota Luoja rakastaa.

    Mutta hän ei voi suorittaa tuhoansa  ilman ihmisagentteja. He, jotka seuraavat  saatanan Jumalan vastustamista, ovat menneet ja tulleet tuhansia vuosia, ilmaisten juutalaisvihansa eri muodoissa, pitkän listan kera sen (ristiriitaiselle) oikeutukselle. Tänään se on kiteytynyt juutalaisen valtion hylkäämiseksi. Ei yllättävää, että viimeisimpiä murskaavia valheitä Israelista käytetään  tekosyynä myös vainota juutalaisia, joilla ei ole yhteyttä Israeliin -ja Israelin tukijoita, joilla ei ole yhteyttä juutalaisiin. Miksi?

    Yksinkertaista. Koska kaiken maan Herra ”valitsi Juudan heimon ja  Siionin vuoren, jota Hän rakasti” (Psalmi 78:68). saatanan palvelijat vihaavat heitä molempia: ”Tulkaa hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta.” (Psalmi 83:4) Koska HERRA on luvannut siunata heitä, jotka siunaavat Aabrahamin jälkeläisiä (I Mooses 12:3), saatana heittelee kirouksia heidän ylleen. Koska HERRA on vannonut ei koskaan ” hyljätä Israelin jälkeläisiä kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet,” (Jeremia31:37), saatanan palvelijat pettävät tietämättömiä kristittyjä päinvastaisella opetuksella.

    Holokaustia nimitettiin ”lopulliseksi ratkaisuksi”, koska saatana ilmeisesti ajatteli, tämä olisi lopultakin juutalaisen kansan loppu. Tietäen, että Israelin uudelleen syntyminen oli suora tulos  holokaustista, voimme arvata, että vastustajaa piinaa, kuinka hänen suunnitelmansa sai niin mahtavan takaiskun. Ja se on ollut alamäkeä aina. Kutsuen Israelin kirjaimellisesti Euroopan haudoista ja laittamalla heidät takaisin omaan maahansa (Hesekiel 37:12), Luoja oli vasta aloittamassa!  Jokaisesta yrityksestä tuhota Israel sodan tai terrorin kautta, maa vain vahvistuu.

    Huolimatta ”boikotin, luopumisen ja rangaistusten” (BDS) maailman laajuisesta tuesta, maailman kansat jatkavat Israelin viimeisimpien tekniikan keksintöjen tai lääketieteellisten hengenpelastajien ostamista. Jopa islamin inspiroima viha on horjumassa, kun muslimimaat päättivät liittyä Israelin kanssa Irania vastaan ja muslimit Israelissa julistavat olevansa ylpeitä ”siionisteja”.

    Mutta juutalaiset kantavat edelleen holokaustin arpia. Jopa he, jotka syntyivät myöhemmin voivat tuntea kivun. Pyhän ainoan mahtavat teot  tänään eivät välttämättä  vastaa tuohon kummittelevaan menneisyyden kysymykseen :”Missä Sinä olit silloin?”

    Ja kuitenkin, jotenkin monet vaistomaisesti tuntevat vastauksen, Hän oli siellä, leireillä, jakaen kivun ja ottaen osan arvista.

    On olemassa muinainen juutalainen lähde, joka ilmaisee tämän ajatuksen:

    Yhtenä kansana, me tunnemme heidän kivun, jotka kärsivät. Kuka voi jäädä järkyttymättömäksi kuvista leiristä selviytyneistä, jotka katsoivat kameraa ontoin silmin, kuin ihmisten varjoina? Jopa selviytyjät, jotka näyttivät tavallisille, kantoivat koko elinikäisiä kehon ja sielun vammoja, jotka vaikuttivat heidän lapsiin. Vielä elossa olevien holokaustista selviytyneiden  lukumäärä kutistuu ja heidän muistonsa tuosta ajasta ovat minimaaliset. He olivat vastasyntyneitä tai  pikkulapsia tuolloin ja monet olivat piiloutuneet ei juutalaisiin perheisiin ja opetettu kätkemään heidän juutalainen identiteettinsä. He kantavat erilaisia arpia.

    Mutta, kun näkee Luojan täyttävän Hänen lupauksensa Israelille, sillä on parantava vaikutus. Hän ei muuta mieltänsä. (Jeremia 31:35-36, IV Mooses 23:19)

    Myös Sabra järjestön rakastavan  huolenpidon kautta tapahtuu parantumista; näille ikääntyneille Holokaustista selviytyneille sitä osoittavat iloiset vapaaehtoiset, jotka vierailevat heidän luonaan, auttavat päivittäisissä tehtävissä ja järjestävät kokoontumisia  juhla-aikoina ja henkilökohtaisina juhlina.

    Me emme unohda, me tuomme Luojan rakkautta heille, jotka elivät läpi tämän pimeän ajan . Me kerromme jokaiselle, että hän on elävä ihme. Yhdessä  me pääsemme lähemmäksi taivaan ja maan Tekijää ja odotamme kärsivällisesti päivää, jolloin Hänen Messiaansa hallitsee maata oikeudenmukaisesti ja vanhurskaasti, lopettaen kaiken vihan.

    Me emme unohda, että te, jotka tuette Sabraa, olette osa tätä pyhää työtä. Siionista ja Jerusalemista

  • Finland | Taivaan Portit Yom Kippur

    Finland | Taivaan Portit Yom Kippur

    Taivaan portit avoinna minulle!

     

    Olemme jo laskeutuneet Hashem’in Vuorelta, olemme tulleet Hänen pyhään paikkaansa ja me olemme vastaan ottaneet yllemme siunauksen Pelastuksemme Jumalalta. Nyt löydämme itsemme seisomasta Hänen porttiensa edessä! Mitä muuta voisimme pyytää kuin että saisimme päästä sisälle?

    Osoittautuu, että nämä Portit eivät ole metallista tai ihmiskätten työtä.  Ne ovat kuvajaisia yläpuolella olevista Taivaan Porteista, Vanhurskauden Porteista: ”Avatkaa minulle vanhurskauden portit! Niistä minä käyn sisälle kiittämään Herraa.” (Ps.118:19) Nämä ovat portit, joista minun oletetaan astuvan sisälle -mutta koko maan Kuninkaan, Luojan, on myös sanottu kulkevan niiden kautta.

    Hänelle, ne ovat ”Iankaikkiset Ovet”: ”Nostakaa päänne, te portit, kohotkaa korkeiksi, te ikuiset ovet, että kunnian Kuningas voi tulla sisään!” (Ps.24:7,9) On totta, että nämä Portit ja Ovet ovat suurenmoisia ja mahtavia; kuitenkin kun kunnian Kuningas saapuu, ne avautuvat vielä laajemmiksi ja korkeammalle, Hänen kunniakseen.

    Kun Kuningas saapuu Porteille armeijansa kanssa, kaikki aukeaa. Kysymys kysytään ja vastataan kaksi kertaa (Ps.24:8-10):”Kuka on kunnian Kuningas?” Ensimmäinen vastaus: ”Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa.” Ja välittömästi kutsu kuuluu jälleen Porteille ”kohota”  vielä korkeammalle.

    Toisella kertaa, kysely on erikoistuneempaa -ikään kuin he, jotka kysyvät, olisivat juuri nähneet ensi välähdyksen Majesteetista: ”Kuka on tämä kunnian Kuningas?” Toinen vastaus: ”Hän on Herra Sebaot, Hän on kunnian Kuningas.” Hän yksin eikä kukaan muu.

    Mutta todella, mikä ero on näillä kahdella vastauksella? Miksi kysytään kaksi kertaa ja vastataan kaksi kertaa? Mitä voimme oppia tästä?

    Titteli ”sotajoukkojen Herra” (tai ”Lord of Hosts  joissakin englanninkielisissä versioissa) ei esiinny Toorassa. Ensimmäisen kerran se mainitaan Tuomarien aikakaudella (I Sam.1:3) ja ensimmäinen henkilö, joka kutsui Häntä tällä nimellä oli Hanna, Samuelin äiti (jae 11). Joku toinen kerta tutkimme miksi hän käytti tätä nimitystä. Mutta ilmaisussa, me näemme monikon. Herralla on useampi kuin yksi armeija.

    Itse asiassa, Hänellä on komennuksessaan lukemattomia  armeijoita. ”Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.” (Ps.24:1). Kaikki elävät ovat Hänen palvelijoitaan -kasvit, eläimet ja erityisesti ihmiset.  Mutta ei tässä kaikki. Joka sapatti ilta, juutalainen kansa kohotta viinin lausuakseen Kiddush’in, joka alkaa Kirjoituksella: ”Niin tulivat valmiiksi taivaat ja maa kaikkine joukkoineen.” Viimeinen sana I Mooseksen kirja 2:1 on hepreaksi sana, joka tarkoittaa ”armeijaa”, niinpä ”joukko” (host englanniksi) ”taivaissa” voisi merkitä sekä fyysistä että hengellistä -auringosta, kuusta, tähdistä aina korotettuihin enkeliolentoihin.  Kaikki he toteuttavat Hänen tahtoaan.

    Täten Pyhällä Ainoalla on käytettävissään moninkertaiset armeijat sekä maan päällä että Taivaassa. Mutta niiden joukossa on yksi erikoinen aseistettujen joukkojen ryhmä, joka on lähellä Hänen sydäntään: ”Faarao ei kuule teitä, mutta minä ojennan käteni Egyptiä vastaan ja tuon armeijani, kansani, Israelin lapset pois Egyptin maasta suurten tuomioiden voimalla.” (II Mooses 7:4)

    Ja näin tapahtui (II Mooses 12:41): ”Juuri sinä päivänä, kun 430 vuotta oli kulunut kaikki Herran joukot [kirjaimellisesti, armeijat] lähtivät Egyptin maasta.” On totta, että Hashem’iä ei nimenomaisesti kutsuttu ”sotajoukkojen Herraksi” tuohon aikaan.  Mutta on selvää, että Hän itse johti nämä armeijat pois ja että ne olivat Israelin kansaa.

    Daavid, tuleva kuningas ymmärsi tämän, kun hän julisti filistealaiselle Goljatille, Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään kanssa, mutta minä tulen sinua vastaan Sotajoukkojen Herran, Israelin taistelurivien Jumalan nimessä, jota sinä olet häpäissyt.”(I Samuel 17:45)

    Jokaisella Herran armeijalla on yhteinen tehtävä turvallisuuden ylläpitämiseksi.  On myös erityisiä yksiköitä, joilla on erityistehtäviä. Kun kunnian Kuningas, Kaikkivaltias Luoja, kulkee Taivaan porttien kautta, Hän ei tee sitä yksin. Hän tulee eliittiyksiköiden kunniavartijoiden kanssa -kaikki he, jotka uskovat Häneen ja, jotka ovat antaneet elämänsä ”pyhittääkseen Hänen Nimensä.” Tämä on perinteinen juutalainen ilmaisu heistä, jotka on tapattu uskonsa tähden.

    Jossain vaiheessa, meidän kaikkien täytyy tulla sisälle Vanhurskauden Porteista. Olemme vaikean pulman edessä. Meidän tulee haluta olla vanhurskaita, jotta voisimme olla vanhurskaita. Meidän tulee kaivata Häntä Vanhurskasta voidaksemme olla Hänen kaltaisiaan. Kuitenkin ainoastaan he, jotka ovat vanhurskaita haluaisivat tätä!

    Yrittäessämme astua sisälle näihin ”Portteihin” (Ps.118:19-20), me pyydämme muita avaamaan meille ne (kutsu ”avata” on monikossa hepreankielessä).Olivat he sitten enkeleitä tai ihmisiä, Portinvartijoiden tulee olla heitä, jotka vastaavat seuraavalla jakeella:

    Avatkaa vanhurskauden Portit minulle; niistä minä käyn sisälle kiittämään HERRAA. Tämä on HERRAN portti; vanhurskaat käyvät siitä sisälle.”

     

    Mielenkiintoista, ”Porteista” yhtäkkiä tuleekin vain yksi Portti, tai muussa tapauksessa meille kerrotaan toisesta Portista, joka johtaa Vanhurskauden Porteille. Ja on olemassa ”avain” tai  ehto sisäänpääsylle.  Meidän tulee kiittää Kuningasta erityisestä etuoikeudesta: ”Minä kiitän Sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastukseksi.” (jae 21)

    Huomaa, että me emme tule Portille pyytämään Häntä pelastamaan meidät; me tulemme iloiten siitä, että Pyhä Ainoa on jo tehnyt sen! Olemme pyytäneet Luojaa ”tulemaan pelastukseksemme”, ja me tiedämme,, että Hän on vastannut meille.

    Nämä vanhurskaat, jotka ”astuvat sisään” voivat olla juutalaisia tai ei-juutalaisia, kuten Jesaja profetoi (Jesaja 26:2):”Avatkaa portit, että vanhurskas kansa  [kirjaimellisesta, kansa tai pakana]voi käydä sisälle, se joka pysyy uskollisena.” Jos pysyt uskollisena Israelin Jumalalle, kukaan ei voi kääntää sinua pois Hänen Porteiltaan. On kirjoitettu (Ps.33:1):”Riemuitkaa Herrassa, te vanhurskaat!” Näitä ”vanhurskaita” ei ole tunnistettu ”juutalaisiksi” tai ”kristityiksi” – he ovat yksinkertaisesti ”suoria”.

    Lähestykäämme Kuninkaan Taivaallisia Portteja ilolla ja toivossa, laulaen ja kiittäen. Olkoon Hänen nimensä kiitetty ikuisesti.

    Olkaa te samoin siunatut

    Mordechai ben Yakov