Afulassa 10.11.2023
Veljilleni ja sisarilleni uskossa, teille, jotka olette kumppaneitamme pyhässä työssä näinä vaikeina aikoina, tukenne kautta ja rukoustenne kautta, joita osoitatte Jumalalle, maailman Luojalle.
Me, jotka uskomme Sinuun, Jumala, ja kaikkiin Sinun lupauksiisi, yhdymme Sinun päätöksiisi ja kaikkiin Sinun töihisi ja tekoihisi. Sinä, joka lupasit kansalle, joka olisi ikuisesti sinun – Israelin kansalle – , että Luvattu maa kuuluisi Israelille ikuisesti. Ja niin kuin Sinä lupasit, että se, joka siunaa sinun kansaasi, tulee itse siunatuksi. Sinä olet avannut silmämme näkemään totuuden ja uskomaan tuohon totuuteen. Sinä olet tehnyt meidät osaksi lupausta, suunnitelmaa, perintöä, ja Sinä olet tehnyt meistä veljiä keskenämme (Ef. 2:12-13; 3:6).
Yhdessä me autamme lapsia, jotka on siirretty turvaan kibbutseista, jotka kärsivät pommituksista. Lasten on pommitusten tähden ollut pakko lähteä kodeistaan ja muuttaa toisille alueille.
Me vaatetamme ja varustamme tarpeellisella (kenkiä, vaatteita, hygieniatarvikkeita, pelejä, kirjoja, makeisia ja muuta) näitä evakuoituja lapsia, jotka joutuivat lähtemään kodeistaan lähes ilman mitään.
Autamme sisäoppilaitoksen tyttöjä, joiden koulu sijaitsi Gazan rajalla ja jotka on nyt siirretty yhtenä ryhmänä kauemmaksi.
Nämä tytöt tarvitsevat vaatteita, hygieniatarvikkeita, opiskeluaineistoa ja etäopiskelussa tarvittavia laitteita (tietokoneita jne.). Ja ennen kaikkea he tarvitsevat kiireesti emotionaalista ja hengellistä tukea. (Olemme jo haastatelleet heitä erikseen.)
Seisomme vakaasti sotilaiden rinnalla, jotka antavat elämänsä Israelin kansan puolesta, sen lupauksen täyttymisen ja säilymisen puolesta, jonka Jumala antoi esi-isillemme Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille. (Emme saa nähdä tätä sotaa kahden kansan välisenä sotana, vaan Jumalan sotana Saatanan lapsia vastaan.)
Miehistöön kuuluvan sotilaan rinnalla ja reservin sotilaan rinnalla, joka jätti kotinsa, pienet lapsensa ja vaimonsa. Vaimoista jotkut ovat raskaana ja jotkut synnyttivät miestensä ollessa taistelemassa ja kaukana vaimonsa viereltä sellaisen tunneherkän hetken aikana. Yhdessä me rukoilemme heidän kaikkien puolesta, me kannustamme ja vahvistamme heitä.
Me myös tuemme ja autamme heitä kykyjemme mukaan heidän tarpeissaan: toimitamme heille sukkia, tarvikepakkauksia ja vaihtovaatteita, sillä taistelujen aikana ei ole aikaa pestä vaatteita. Ja kylmien öiden varalle me annamme heille tuubihuiveja kaulaa ja kasvoja lämmittämään, käsineitä ja villapäähineitä. Toimitamme heille myös hyviä telttoja, niin että he voivat levähtää taistelujen välillä suojassa auringolta, pölyltä, kylmältä ja sateelta.
Kuljetamme sotilaille eri paikkoihin myös lämmintä ruokaa, jota käymme hakemassa monesta kodista, joissa naiset valmistavat sotilaille ruokaa rakkaudesta (joskus tiimimmekin valmistamaa ruokaa).
Mitä tähän ruokaan tulee (jossa tekin olette mukana: lahjoituksillanne ostamme polttoaineen autoihin ja kaupasta ostettavan ruoan), nämä herkulliset ateriat ilahduttavat sotilaita! On kuin toisimme uhria Herralle, suitsuketta Jumalalle, meidän Jumalallemme… suloista tuoksua:
”...jotta he uhraisivat hyvälle tuoksuvia uhreja taivaan Jumalalle ja rukoilisivat kuninkaan ja hänen poikiensa hengen puolesta” (Esra 6:10).
Kyse ei ole vain ruoasta. Kuvitelkaa taistelukentällä olevan sotilaan tunteita: hän on kaukana perheestään, ei hotellissa vaan vailla vähimpiäkään mukavuuksia, ja hänelle tuodaan tuulahdus kotoa, rukousten, tuoksujen ja makujen saattamana. Lisäksi vaatteet ja teltta, jossa hän on suojassa tuulelta, auringolta ja sateelta.
Taktinen otsavalo ja kaikki muut pienet asiat, jotka ovat avuksi joka päivä.
Tässä kaikessa te olette mukana!
Teidän lahjoituksenne ovat suuri apu ja osoittavat todeksi niiden kaikkien sanan, jotka rakastavat Israelin Jumalaa ja Israelin kansaa:
”Israel, me olemme kanssasi, sinä et ole yksin;
AM ISRAEL CHAI (Israelin kansa elää).”
Nämä ovat kauniita sanoja sanottavaksi ja tärkeitä myös rukoiltavaksi. Mutta sanomisen ja rukoilemisen lisäksi te myös toimitte! Te annatte omastanne, ”jopa yli voimienne”, niin kuin on kirjoitettu (2. Kor.8:3-5). Juuri tältä minusta ja tiimistämme tuntuu.
Edellisissä katsauksissa olen puhunut siitä, kuinka tärkeää on laajentaa niiden ystävien piiriä, jotka rukoilevat ja tukevat kanssamme Israelin kansaa. Puhukaa perheellenne, seurakunnallenne, kotiryhmille, kaupoissa ja parturissa.
Jokainen rukous ja jokainen anteliaisuuden osoitus on avain ja äärettömän tärkeä tänä aikana. Se on kuin uhri ja suloinen tuoksu koko maan Herralle. Osoitettamme ja nettiosoitettamme saa jakaa: [email protected]
”Hän antaa väsyneelle voimaa ja voimattomalle väkevyyttä runsain mitoin”
(Jesaja 40:29).
Kaikkein Korkeimman siunaukset levätkööt teidän yllänne, teidän perheenne ja seurakuntanne yllä.
Hyvien tekojen talosta, Sabrakodista.
Siionin maasta ja Jerusalemin kaupungista,
Veljenne uskossa,
Mordechai ben Yaakov
