Juutalaisten juurien opettaminen
Artikkelit viikon Toora lukujaksosta
Juutalaiset juhlat

SHABBAT JA JUHLAT

Himmelens porter, åpne for meg!

Tooralukujakso Nooa

(I Mooseksen kirja 6:9-11.32. Haftara Jesaja 54:1-55:5)

 

Shabbat Shalom, rakkaat ystävät

Harkitsin jonkun aikaa, mistä tämän tooralukujakson aiheista kirjoittaisin.

Nimi ”Noah” (hepreaksi: Noach,”lepo/lohtu”) itsessään on mielenkiintoinen. Hänen isänsä Lamech antoi hänelle tuon nimen, koska hän uskoi, että Nooa ”tämä lohduttaa meitä työssämme  ja kättemme  vaivoissa viljellessämme maata, jonka Herra on kironnut”. ( I Moos.5:29)

Tämän toorajakson kertomukset tuovat esiin tilanteita, joihin me kaikki voimme samaistua:

    • Puhtaan ja täydellisen Luodun asteittainen liukuminen korruptoituneeseen ja korruptoituvaan ympäristöön
    • vastakohtana Nooan arkin sisällä suljetussa tilassa vallitsema elämän harmonia ja puhtaus. (Muistuttaako tämä sinua jostakin?)
    • Nooan oma liukuminen alaspäin vedenpaisumuksen jälkeen, vanhurskaasta, hengellisestä miehestä materialistiseksi ”maaperän mieheksi” (kirjaimellinen heprea I Moos.9:20)

Korruptoituneen viinin käytön korjasi myöhemmin  salaperäinen Melkisedek, Saalemin kuningas (joka tarkoittaa ”vanhurskauden Kuninkaani, Täydellinen Kuningas”), kun hän jakoi se isämme Aabrahamin kanssa pyhässä Jumalan Kaikkein Korkeimman kiitosseremoniassa ( I Mooses 14:18)

Ihmisten korruptoituminen ei ollut niin helposti korjattavissa.

Toorajaksomme kertoo koordinoidusta kapinasta vain kaksi sukupolvea vedenpaisumuksen jälkeen, Nimrodin kuninkuuden aikana ( I Mooses 10:8-11), jonka nimi kirjaimellisesti merkitsee, ”me tulemme kapinoimaan”. Nimrod, meille on kerrottu, perusti muinaisen Mesopotamian suuret kaupungit, aloittaen Babyloniasta. Täällä pahamaineinen Baabelin torni rakennettiin (I Mooses 11). Tornin tarkoitus ei ollut fyysisesti ulottua taivaaseen, niin kuin englantilaisissa käännöksissä on; kunnianhimoinen tavoite oli hengellinen: ”Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni ja sen huippu on taivaassa -ja me tulemme tekemään itsellemme nimen…” (kirjaimellisesti heprean mukaan).

Tiedämme aiemmista luvuista, että tornin rakentajat eivät etsineet mainetta. He halusivat olla niin kuin he, jotka olivat olemassa ennen vedenpaisumusta (I Mooses 6:4, käännetty ”tunnetut ihmiset”, mutta kirjaimellisesti ”ihmiset jolla on nimi”) Nämä olivat jumalan poikien ja ihmisnaisten jälkeläisiä, ”mahtavia”, jotka levittivät niin suurta pahuutta koko maahan, että ainoastaan vedenpaisumus pystyi pysäyttämään heidät (jakeet 5-7). Nimrod ei ollut yksi näistä syntyperältään taivaallismaallisista hybrideistä,  mutta jotenkin hän ”alkoi olla” yksi heistä; uudella voimallaan, hän etsi tapaa kohdata Herran itsensä (I Mooses 10:8-9). Rakentamalla tornin Babyloniaan, Nimrod ilmeisesti toivoi uudelleen aloittavansa pahat transihmislajit, joilla itsellään olisi ikään kuin ”sen pää taivaassa”, johtaen ”nimeen” (kyseenalaistamaton auktoriteetti), joka hallitsisi maailmaa.

Mutta ”taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.” (Psalmi 115:16). Herra laskeutui alas (I Mooses 11:6-9) ja tuhosi kielletyn liiton luomalla hämmennystä ja hajottaen kapinalliset. Heidän perintöä on Babylonian heprealainen nimi, Buvel, joka merkitsee ”hämmennystä/sekasortoa””, joka merkitsee  ja englantilainen sana, ”babel”,joka merkitsee käsittämätöntä puhetta tai hölynpölyä.

Nämä ovat kaikki kiehtovia aiheita. Mutta minä haluan keskittyä kertomukseen, joka tuo hyviä uutisia. Se tapahtuu vedenpaisumuksen laantuessa ja siihen liittyy korppi ja kyyhkynen. Pidämme näitä molempia luontokappaleita hengellisten todellisuuksien symboleina.

Korppi on musta ja myös ”epäpuhdas” lintu (III Mooseksen kirja 11:15, V Mooseksen kirja 14:14), kielletty syödä tai uhrata. Sen ääni on kova ja epämiellyttävä. Se on yhden kumppanin kanssa koko elämän ja puolustaa omaa perhettään, mutta se riitaantuu nopeasti toisten korppien kanssa. Korppi lentää vaikuttavan hyvin, mutta kävelee vaikeasti ja raskaasti. Se on haaskaeläin, joka syö raatoja, jätteitä, ulosteita. Se varastaa toisten eläimien ruokaa, toisten lintujen munia ja ihmisten satoa. Korpit ovat riittävän älykkäitä ratkomaan inhimillisiä arvoituksia ja kyllin kostonhaluisia pelaamaan ilkeitä pelejä ihmisten tai eläimien kanssa, joista kukaan heistä ei pidä (ja kyllä, joskus ne muodostavat jengejä).

Kyyhkynen on lumenvalkoinen, harmaa tai ruskea ja se on nimetty toorassa ”puhtaaksi” linnuksi, sallittu syötäväksi ja uhriksi. Sen pehmeä kutsu ja sirot liikkeet ovat tunnettuja ja rakastettuja. Kuten korppi, kyyhkysellä myös elinikäinen kumppani ja puolustaa poikasiaan, mutta se on myös sosiaalinen toisten lintujen kanssa. Se syö ainoastaan siemeniä, täyttäen kupunsa ylimääräisillä siemenillä ja yskien ne ylös syödäkseen ne myöhemmin. Se on onnellinen pesiessään ihmisten asuttamilla alueilla ja se palaa samaan paikkaan vuosi toisensa jälkeen. Kyyhkyset ovat ujoja ihmisten seurassa, mutta niitä voidaan kesyttää kärsivällisesti.

Selvästi kyyhkynen olisi ollut suostuvaisempi tehtävään, joka Nooalla oli mielessä: tuoda hyviä uutisia kuivasta maasta arkkiin. Niinpä, miksi hän lähetti korpin ensin? (I Mooses 8:7)

Ehkä se oli näyte hengellisestä viisaudesta tuleville sukupolville. Meidän tulee antaa kaikenlaisille henkilöille mahdollisuus tehdä hyvää toisille ja sen kautta miellyttää Luojaa. Kaikki he, jotka ”kääntyvät pahasta ja tekevät hyvää” tulevat saamaan HERRAN siunauksen (Ps.37:27-29). Se on ainoastaan oikein antaa ensimmäinen tilaisuus siunaukseen henkilölle, joka on lahjakas, säteilevä ja hänellä on mahdollisuus tehdä hyvää, mutta joka ei seuraa Luojaa. Kokemus voi muuttaa heidän elämänsä.

Jo Nooan päivinä, ennen kuin Toora annettiin, eläimet ja linnut oli lajiteltu ”puhtaiksi” tai ”epäpuhtaiksi” uhrien vuoksi (I Moos 8:20); hän tiesi, että korppi ei ollut sopiva uhriksi. Eikä se ollut ystävällinen, yhteistyöhaluinen lintu kuten kyyhkynen. Mutta korpilla oli enemmän älykkyyttä ja lentotaitoja. Ja ehkä Nooa ajatteli, että korpin pitkä arkin suljetussa tilassa olo, altisti sen kyyhkysen lempeydelle ja Nooan huolenpidolle ja se saattaisi parantaa sen luonnetta.

Mutta korppi pysyi korppina; ” se lensi sinne tänne [hepreaksi:” meni ulos, mennen ja palaten”] kunnes vesi oli kuivunut maan pinnalta.” (jae 7).Korpit voivat lentää satoja maileja halutessaan. Koska Luoja oli antanut Nooalle ainutlaatuisen kyvyn käsitellä eläimiä, saattaisimme olettaa, että korppi tiesi, mitä hänen huoltajansa halusi. Mutta lintu ei nähnyt mitään syytä  ponnistella. Miksi etsiä uutta kotia ja uusia ruokapaikkoja, kun arkki täytti kaikki sen tarpeet? Korppi-tyyppinen älykkyys keskittyy omaan etuun.

Kun Nooa lähetti ulos kyyhkysen, se ehdottomasti näytti ymmärtävän, mitä hän halusi. Lentäen ympäriinsä, epäonnistuen löytämään ”lepopaikka jalkansa  alle…” (jakeet 8-9), lintu todennäköisesti vietti koko päivän siivillään ja saavutti suurimman lentomatkansa (arviolta tuhat mailia). Kun ”se palasi hänen luokseen arkkiin”, kyyhkynen oli niin uupunut, että Nooa ”keräsi sen itseensä” (jae 9) halaten luontokappaletta lohduttaakseen sitä. Sitten hän antoi sille seitsemän päivän levon.

Toinen yritys myös kesti koko päivän, mutta tällä kertaa kyyhkynen toi takaisin merkin hyvistä uutisista –”katso, sen nokassa oli tuore oliivin lehti” (jae 11). Ei ole ihme, että tämä tapahtuma on tunnettu maailman joka kansalle tänään ja sitä rakastetaan toivon, uudistumisen ja pelastuksen symbolina.

Itse oliivipuu on vahva symboli. Samalla kun lehtiä ei pidetä ruokana Lännessä, niitä on syöty Lähi-idässä ja Kauko Idässä vuosisatojen ajan ja oliivin lehti uute on suosittu luonnon lääke. Hedelmä on sietämättömän kitkerä kunnes se on suolattu ja säilötty. Mutta raakojen hedelmien murskaaminen tuottaa erinomaisen öljyn, joka on aina arvostettu maailmanlaajuisesti ruokana, ihonhoitotuotteissa ja valaisemaan lamput. Ainoastaan hienoimman laatuista oliiviöljyä Israelin papit saattoivat käyttää pyhässä Luojan palvelutehtävässään. Jokainen näistä on hengellinen kuva, joita meillä ei ole aikaa tutkia tässä.

Jumalan profeetat käyttivät myös oliiviöljyä voitelemaan Israelin kuninkaat, merkkinä Luojan Hengestä, jonka mahdollisti heidät johtamaan Hänen kansaansa. Titteli ”Messiah” (hepreaksi: Moshiach) kirjaimellisesti merkitsee ”öljyllä voideltu”. Ja on kirjoitettu, että Jumalan Henki on voidellut hänet ”tuomaan hyviä uutisia nöyrille”, särkynyt sydämisille ja vankituille ja erityisesti ”lohduttamaan heitä, jotka murehtivat Siionissa” (Jesaja 61:1-3)

Kaikista merkeistä, jotka kyyhkynen toi takaisin Nooalle, mikään ei olisi voinut olla lohduttavampi ja toiveikkaampi kuin todiste oliivipuun elpymisestä -ja tehden sen niin nopeasti, että sillä oli jo lehtiä ennen kuin maaperä oli täysin kuivunut.

Mutta entäpä kyyhkysen kolmas matka? Se ei palannut! (I Mooseksen kirja 8:12). Mitä tapahtui sen lojaalisuudelle Nooaa kohtaan ja sen kumppania kohtaan, joka oli vielä arkissa?

Ymmärtääksemme tämän tooraopetuksen, meidän tulee oppia kyyhkysten pesimistavoista. Muista, että kyyhkysen kumppani oli elinikäinen.

Ymmärtääksemme tämän tooraopetuksen, meidän tulee oppia kyyhkysten pesimistavoista.

Se (uros) menee ulos yksin tutkimaan mahdollisia pesimispaikkoja. Kun hän löytää sellaisen, hän ei palaa takaisin löytääkseen kumppaninsa. Hän vartioi valittua paikkaa ja lähettää erityisen ”pesimistarjous” kutsun, jonka hän (naaras) tunnistaa hänen (uroksen) henkilökohtaisena kutsuna hänelle. Hän (naaras) lentää sen luokse ja jos hän hyväksyy paikan, ne alkavat rakentamaan pesää yhdessä.

Lyhyesti, kyyhkynen tiesi, että sen tehtävä tuoda lohtua Nooalle oli loppuunsaatettu ja nyt oli aika seuraavalle toimeksiannolle :”olkaa hedelmälliset ja lisääntykää maan päällä” (jae 17). Tämä ujo lintu oli ensimmäinen joka totteli Luojan käskyä, kutsuen kaikkia arkin luotuja sen teoilla: ”Seuratkaa minua -Luoja on tehnyt hyvän pesimispaikan meille!”

Ehkä tämän vuoksi HERRA nimesi kyyhkyset ihanteellisiksi uhreiksi köyhille ja nöyrille (III Mooses 5:7, 11; III Moos 12:8, 14:22, jne.).

Kyyhkynen on myös raamatullinen symboli puhtaasta omistautumisesta. Kuningas Salomonin rakkaus morsiantaan kohtaan ei voinut löytää korkeampaa ylistystä kuin kutsua häntä ”minun kyyhkyseni” (Laulujen laulu 2:14). Joskus hän kutsui häntä, ”kyyhkyseni, täydelliseni!” (Laulujen laulu 5:2, 6:9). Juutalaiset viisaat opettivat, että tämä kirja , joka on Daavidin pojan kirjoittama on vertauskuva Jumalan rakkaudesta Hänen kansaansa kohtaan Hänen pyhänä morsiamenaan.

Vastatkaamme Luojalle samalla  eksklusiivisella, kaiken kuluttavalla, elinikäiselä Salomonin kyyhkysen rakkaudella ja tulkaamme julistetuiksi ”täydellisiksi” Hänen silmissään.

Olkaamme myös kuten Nooan kyyhkynen, tullen ”hyvien uutisten viestittäjäksi” Siionin kanssa (Jesaja 40:9), ja valmiina ”sanomaan Juudan kaupungeille, ”Täällä on sinun Jumalasi!”

Korkeimman siunaukset levätköön sinun ylläsi, sinun perheesi ja seurakuntasi yllä. Hyvien tekojen talosta (Sabra kodista), Siionin maasta ja Jerusalemin Kaupungista.

Veljenne uskossa,

Mordechai ben Yakov

DONATE

The gifts of our friends make the work of the Sabra Fund possible.

No amount is too small – they all add up!

Subscribe to our newsletter

Sabra’s newsletters will provide you with insights on the weekly Torah portion, the Jewish holidays,
and other topics of interest to people who believe the holy Scriptures are the words of the Creator. 

Skip to content