Tisha B´Av – Synti ja sen rangaistus, 40 vuotta autiomaassa

Kaksi tuhatta vuotta olemme huomioineet ja eläneet Tisha B´Avin, viidennen kuukauden yhdeksännen päivän, murheen täyttäminä. Luemme Valitusvirsien kirjaa ikään kuin se kertoisi eilisestä. Vaikka paluu maanpakolaisuudesta on alkanut viime vuosina, menneiden vuosisatojen trauma vaikuttaa vielä meissä.

Itse asiassa, me, niin kuin muukin maailma, tiedämme, että Tisha B´Avin tragedia ei tullut kansallemme yllätyksenä. Sitä ei aiheuttanut myöskään sotilaallinen tai kansallinen heikkous. Se johtui hengellisestä sairaudesta, tai tarkemmin ottaen hengellisestä velttoudesta. Olimme loitontuneet Luojasta. Keskityimme tämän maailman elämään (”syödään ja juodaan ja huomenna kuollaan”). Voisi sanoa, että meistä oli tullut nykyaikaisia. Mutta juuri tällainen epätasapaino tekee terveestä ihmisestä (tai yhteiskunnasta) sairaan.

Saimme Jumalaltamme, maailman Tekijältä ja Herralta ohjeen ja käskyn: ”Olkaa pyhät, sillä Minä olen pyhä” (3. Moos. 11:44-45; 19:2; 20:26). Hän otti meidät erilleen muista kansoista tehdäkseen meistä oman kansansa (3. Moos. 20:26; 1. Kun. 8:53). Kun Israelin kansa on kaukana Hashemin teistä eikä noudata Hänen lakejaan, he ovat kaikkea muuta kuin ”pyhiä”.

Lähettämällä kansansa maanpakoon Luoja antoi Valitun kansansa ymmärtää, että he eivät olleet oikealla tiellä. Mutta tulisi aika, jolloin Hän veisi heidät takaisin paikkaan, jonne he kuuluivat, sen lupauksen mukaan, jonka Luoja oli antanut esi-isille, vannoen sen heille valalla.

Monet muut uskonnot päättelivät, että rangaistus, jonka Israel sai synneistään, olisi iankaikkinen, ja että Jumala valitsi muut kansat ottamaan Israelin paikan.  Tästä oli ”todistuksena” se, että Israel eli maanpaossa, kärsivänä ja vainottuna, eikä heidän Jumalansa tehnyt mitään pelastaakseen heidät. Vieläpä Temppelikin, jota kutsuttiin kerran Hänen Huoneekseen, hävitettiin eikä sitä rakennettu koskaan uudestaan. Uusi ja oikeampi uskonto (nimeltään korvausteologia) sanoo: ”Me olemme nyt hengellinen Israel.”

Menneinä 2000 vuotena, joina tätä korvausteologiaa on julistettu, sen opettajat ovat kehitelleet sitä, antaneet sille erilaisia värityksiä ja käyttäneet erilaista ”uutta todistusaineistoa” vakuuttaakseen maailman sen paikkansapitävyydestä. Meidän päivinämme se on verhoutunut demokratian ja tasa-arvon vaatteisiin (jotka tullaan huomaamaan valheeksi). Sen juuret eivät kuitenkaan tule demokratiasta eivätkä tasa-arvosta – päinvastoin. Kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta Luojan edessä edustaa juutalainen usko.

Ne jotka kannattavat korvausteologiaa ovat ”unohtaneet” lukea tai he ”eivät ole saaneet luetuksi” Hashemin lupauksia Jeremian kirjasta:

            ”Näin sanoo HERRA, joka on pannut auringon valaisemaan päivää,

            kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä,

            hän, joka saa meren liikkeelle, niin että sen aallot pauhaavat –

            HERRA Sebaot on hänen nimensä:

            Vain jos nämä luonnonlait häviävät minun edestäni, sanoo HERRA,

            lakkaavat myös Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun edessäni ainiaan.

            Näin sanoo HERRA: Vain jos voidaan mitata taivaat ylhäältä

             ja tutkia maan perustukset alhaalta, silloin myös minä hylkään

            koko Israelin jälkeläiset kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet,

            sanoo HERRA” (Jeremia 31:35-36).

Lupaukset, jotka koskevat Israelin paluuta kotimaahansa, ovat yhtä selvät (Jer. 16:15; 23:7-8; 30:1-2). Niin myös lupaus pelastaa Israel ja kostaa heidän sortajilleen (Jer. 30:10-11).  Erityinen uhka vaanii niitä, jotka käyttivät hyväkseen Israelin maanpakolaisuutta ottaakseen Israelin kotimaan itselleen (Hes. 35:5-15; Jooel 3:2).

Israelilla on siis toivoa. Mitä meidän Jumalamme tahtoo meiltä? Että me palaamme Hänen luokseen sieltä, minne olemme vajonneet. Että itkemme Hänen Huoneensa tilaa, mutta toivomme uutta Huonetta niin kuin muinaisina päivinä.

Meidän Isämme, meidän Kuninkaamme, jakaa tuomioita niin kuin Kuninkaan tulee, mutta tuntien Isän myötätuntoa lapsiaan kohtaan. Hän antaa toivon tulevaisuudesta, joka on luvattu Hänen kansalleen. Tiedämme ja tunnustamme kaiken, mitä tapatui meille autiomaavaelluksemme aikana,

kaikki koettelemukset ja kaikki tuona aikana tekemämme synnit. Mutta yhtä tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, kuinka Luoja näki nuo 40 vuotta autiomaassa.

Mene ja julista Jerusalemin kuullen: Näin sanoo HERRA: ´Minä muistan sinun nuoruusaikasi uskollisuuden, morsiusaikasi rakkauden. Sinä seurasit minua autiomaassa, maassa, jossa ei mitään voi kylvää´”(Jer. 2:2).

Rakkaat ystäväni, tämä on perimmäinen totuus. Herramme muistaa Israelin vaikean ja mutkaisen nelikymmenvuotisen vaelluksen autiomaassa. Se oli ankara ja armoton matka, aurinko porotti päivisin, kylmä vaivasi öisin, ei ollut vihreää puuta ei kukkaa virvoittamassa sielua. Armottoman ympäristön lisäksi matkan varrella oli monia hengellisiä ja fyysisiä vihollisia, jotka yrittivät tehdä tyhjäksi Kaikkivaltiaan suunnitelman. Israel sen sijaan oli kuin rakastunut morsian, joka kulki Ylkänsä jäljessä minne tämä vain hänet johdatti. Eikä Ylkä ole unohtanut sitä!

Siunattu olkoon Hänen Nimensä – kun meillä on tällainen Ylkä, tällainen Isä, tällainen Jumala, meillä kaikilla Häneen uskovilla on varmasti toivoa, niin myös niillä, jotka ovat vasta löytämässä uskon Häneen. Vaikka emme voi unohtaa kahden temppelin hävittämistä, luotamme siihen, että kolmas Temppeli rakennetaan niin kuin on luvattu.

Vaeltakaamme Hänen teillään yrittämättä olla liian viisaita. Aamen ja Aamen!

DONATE

The gifts of our friends make the work of the Sabra Fund possible.

No amount is too small – they all add up!

Subscribe to our newsletter

Sabra’s newsletters will provide you with insights on the weekly Torah portion, the Jewish holidays,
and other topics of interest to people who believe the holy Scriptures are the words of the Creator. 

Skip to content