Uskoville kristityille, Israelia rakastaville ja Sabran tukijoille.
Shabbat shalom rakkaat ystäväni kaikkialla maailmassa,
Viikon Tooralukujakso Ki Tavo (Kun tulet) aukeaa sydämen uskoa puhuttelevalla käskyllä: Ensihedelmät maan sadosta (Bikurim): ”Ota ensihedelmät kaikesta sadosta, jonka saat maastasi, siitä maasta, jonka HERRA, sinun Jumalasi, antaa sinulle. Pane ne koriin ja mene siihen paikkaan, jonka HERRA, sinun Jumalasi, valitsee nimensä asuinsijaksi” (5. Mooses 26:2). ”Nyt minä tuon ensihedelmät sen maan sadosta, jonka sinä, HERRA, annoit minulle. ´Laske ne HERRAN, sinun Jumalasi, eteen ja kumarru HERRAN, sinun Jumalasi, edessä” (26:10).
Ensi silmäyksellä tämä vaikuttaa maanviljelykseen liittyvältä rituaalilta, mutta pohjimmiltaan se liittyy jokaiseen elämänalueeseen. Ensihedelmät julistaa, että kaikki tulee HERRALTA, vaikkakin meidän käsiemme kautta. ”HERRAN on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne,jotka siinä asuvat” (Ps. 24:1). Me annamme Luojalle takaisin sen, mikä kuuluu Hänelle. Samalla me tuomme sen Hänelle kättemme työnä – rakkautena, joka kosketti multaa uurastaen,rukoillen ja luoden.
Sen tähden ensihedelmät eivät ole vain maan kasvattamia hedelmiä. Ensihedelmät ajastamme, kyvyistämme ja lahjoistamme, varoistamme ja huomiostamme kehotetaan uhraamaan ensimmäisenä ja parhaana osana HERRAN kunniaksi: ”Kunnioita HERRAA antamalla varoistasi ja paras osa kaikesta sadostasi, niin sinun jyväaittasi täyttyvät runsaudella ja viini pursuaa kuurnistasi” (Snl. 3:9-10). Kun uskova tuo Herralle ”ensihedelmät”, parhaan osan, hän toimii yhteistyössä Jumalan kanssa, ja Jumala iloitsee hänen kanssaan. Ilo on molemminpuolinen: me iloitsemme tuodessamme ja Hän iloitsee avautuneesta sydämestä. Näin me myös pyhitämme jäljellä olevan osan. Kun me aloitamme antamalla parhaan osan, kaikki muukin tulee siunatuksi.
Lukujaksosta siirrymme profeettatekstiin, joka alkaa: ”Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee ja HERRAN kunnia koittaa sinun ylläsi. Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa HERRAN kirkkaus, sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa. Kansat vaeltavat sinun valoasi kohti, kuninkaat kohti aamunkoittosi kirkkautta” (Jesaja 60:1-3). Ja edelleen: ”Aurinko ei enää ole valonasi päivällä, eikä sinua valaise kuun hohde, vaan HERRA on sinun iankaikkinen valosi, ja Jumalasi on sinun kirkkautesi” (60:19).
Tuo valo ei ole auringon eikä kuun valoa, vaan se on todellinen Valo: Hänen läsnäolonsa valo, totuuden ja armon valo, joka tekee työtään meidän todellisuudessamme. Tanach avartaa tätä näkyä: ” Ja Jumala sanoi: ´Tulkoon valkeus. Silloin valkeus tuli” (1. Moos. 1:3) – valo ennen aurinkoa ja kuuta. ”Sillä sinun luonasi on elämän lähde, sinun valossasi me näemme valon” (Ps. 36:10) – valo elämäksi ja tietoisuudeksi. ”Kansa joka pimeydessä vaeltaa näkee suuren valon” (Jes. 9:1) – valo pelastukseksi varjossa vaeltaville. ”Mutta vanhurskaitten polku on kuin aamun koitto, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka” (Snl. 4:18) – valo etenevälle vaellukselle. ”…vaikka istunkin pimeydessä, HERRA on minun valoni” (Miika 7:8b) – valo seuraksi yön pimeyteen. ”…illallakin on valoisaa” (Sak. 14:7b) – valo joka voittaa iltahämäränkin. ”Onnellinen se kansa, joka tuntee juhlariemun ja vaeltaa sinun kasvojesi valossa, HERRA” (Ps. 89:16) – valo Hänen kasvojensa säteilynä.
Kun tämä valo loistaa, Jerusalemista tulee maailman hengellinen keskus, ei pelkästään Israelille, vaan paikkana, jonne kansat virtaavat: ”Päivien lopulla on HERRAN temppelin vuori seisova lujana, ylimpänä vuorista, korkeimpana kukkuloista, ja kaikki kansat virtaavat sinne. Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: ´Tulkaa, nouskaamme HERRAN vuorelle, Jaakobin Jumalan huoneeseen, että hän opettaisi meille teitään ja että me vaeltaisimme hänen polkujaan. Sillä Siionista lähtee opetus, Jerusalemista HERRAN sana” (Jes. 2:2-3). Jesaja 60 lisää käytännön ulottuvuuden: ”Muukalaiset rakentavat sinun muurisi, ja heidän kuninkaansa palvelevat sinua” (60:10a). Kansojen uskovat eivät ole sivustakatselijoita, vaan he ovat mukana rakentamassa, uudistamassa ja parantamassa. Tämä kumppanuus ei ole vain teknistä – se ilahduttaa Luojan sydäntä, sillä se osoittaa rakkautta Hänen totuuteensa, Hänen kansaansa ja Hänen päämääräänsä maailmassa.
Mitä kansojen uskovien sitten pitäisi tehdä ja mitä heidän tulisi ajatella Jerusalemista? Ensiksikin : olkaa kuin kotonanne! Jerusalem on kaikkien kansojen rukoushuone, paikka, jossa sydän löytää levon HERRAN edessä. Toiseksi: rukoilkaa uskollisesti ja rakkaudellisesti: ”Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille! Ne jotka sinua rakastavat,saavat levon ja rauhan” (Ps. 122:6). Kolmanneksi: Lohduttakaa ja tuokaa yhteen: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani´, sanoo teidän Jumalanne” (Jes. 40:1) – lohdutuksella, joka näkyy tekoina: anteliaat kädet, vierailut, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kumppanuus ja selkeä moraalinen kanta. Neljänneksi: Astukaa käytännölliseen kumppanuuteen HERRAN kanssa: ”Sinä päivänä monet kansat liittyvät HERRAAN, ja niistäkin tulee minun kansaani” (Sak. 2:15). Tänä päivänä tämä kumppanuus tulee ilmi konkreettisena yhteistyönä Sabran kanssa: heikompiosaisten auttamisena, Holokaustivanhusten tukemisena, koulutuksen ja seurakunnan vahvistamisena. Päivittäiset laupeuden teot muuttavat pimeyden valkeudeksi.
Emme voi ohittaa aikamme pimeyttä – avointa ja kätkettyä antisemitismiä. Jesaja kutsui sitä ”synkeydeksi”. Meidän vastineemme siihen ei ole perääntyminen vaan valkeus! Totuuden valo: me puhumme selkein sanoin Israelin oikeudesta. Armon valo: me teemme hyvää kaikille. Rukouksen valo: me uskomme, että HERRA parantaa haavat tuomalla takaisin kansansa heidän maahansa. Kumppanuuden valo: Israelin Jumalaan uskovat juutalainen ja ei-juutalainen yhdessä rakentamassa ja parantamassa. Tällä tavalla haftara toteutuu: ”Ei kuulla enää väkivallasta sinun maassasi, ei tuhosta eikä hävityksestä rajojesi sisällä. Sinä kutsut pelastusta muuriksesi ja ylistystä portiksesi” (Jes. 60:18).
Ja niin me palaamme ensihedelmiin. Mikä on tänään minun ensihedelmäni? Monelle teistä, te Israelin ystävät ja Sabran kumppanit, se on säännöllinen rukoushetki Jerusalemin puolesta, tai se on heikoille tarjottua ammatillinen apu, tai se on ilolla annettu rahallinen tuki, tai se on ystävällinen sana ja kannustava kirje, tai se on vierailu, vapaaehtoinen palvelus ja uskollisen ystävyyden side.
Kun sinä tuot ensimmäisen ja parhaan osan, sytytät lunastuksen valon elämäsi ikkunoihin, ja se valo leviää – kodista yhteisöön, Jerusalemista maan ääriin. Tätä yhdessäoloa me koemme kanssasi päivästä päivään, ja se ilahduttaa Jumalan sydäntä.
Lopuksi, Jesaja lupaa: ”Aurinko ei enää ole valonasi päivällä…vaan HERRA on sinun iankaikkinen valosi” (Jes. 60:19). Todellista Valoa eivät sään oikut eivätkä otsikot saa räpsymään. Se on Jumalan kasvojen valo, joka loistaa Israelin yllä ja kaikkien niiden yllä, jotka takertuvat Hänen rakkauteensa, Hänen totuuteensa ja Hänen armoonsa. Tämä valo sulattaa vihan, nostaa ylös alas painetut ja johdattaa sydämemme syvempään kumppanuuteen Siionin jälleenrakentamisessa.
Kaiken Hallitsija, valojen Isä,
suo meille ensihedelmiä tuova sydän – että annamme Sinulle ensimmäisen ja parhaan osan ajastamme, kyvyistämme ja varoistamme. Kirkasta meille todellinen Valosi, kasvojesi valo ja armollisuus, sillä ”Sinun luonasi on elämän lähde, Sinun valossasi me näemme valon” (Ps. 36:10).
Siunaa Jerusalemia rauhalla, lohduta kansaasi Israelia, paranna vanhat ja uudet haavat ja täytä maa Herran tuntemisella, rakkaudella, vanhurskaudella ja oikeudella.
Tee meistä juutalaisista ja pakanoista yhdessä iloisia kumppaneita Siionin jälleenrakentamisessa, että Sinun Kunniasi näkyisi maan päällä. Aamen.
Henkilökohtainen siunaus sinulle
Rakas ystävä, suokoon Herra, että näet tänään uudessa valossa kättesi työn. Herra vahvistakoon sinun alkusi ja siunatkoon kaikki sinun työsi ja vaivannäkösi. Suokoon Herra sinun olla lohdutuksen, laupeuden ja rakkauden kanavana Israelille ja maailmalle, ja että riemuitset sydämessäsi tietäen, että yhdessä me ilahdutamme Luojaa.
Korkeimman siunaukset levätkööt sinun ylläsi ja perheesi ja seurakuntasi yllä.
Hyvien tekojen talosta (Sabrakodista), Siionin maasta ja Jerusalemin kaupungista.
Veljesi Israelissa,
Shalom ja siunausta, rakkaat Israelin Jumalaa ja Israelin kansaa rakastavat ystävät ympäri maailmaa.
Juutalaiset lukevat neljänkymmenen päivän ajan – Elul-kuun alusta Lehtimajanjuhlan loppuun (Shemini Atzeret) asti – joka päivä Psalmin 27.
”HERRA on minun valoni ja pelastajani, ketä minä pelkäisin! HERRA on elämäni turva, ketä minä kauhistuisin” (Psalmi 27:1, RK).
Nämä sanat kuljettavat meitä ”Kunnioittavan Pelon päivien” läpi – itsetutkistelun, katumuksen, uudistumisen ja toivon päivien läpi
Valo pelon kohdatessa
Daavid aloittaa luottamuksen vakuutuksella: ”HERRA on minun valoni.” Raamatussa valo ei ole vain kirkkautta vaan myös suunta, varjelus ja toivo.
”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa valkeus” (Jesaja 9:1, RK).
Sodan, petetyksi tulemisen ja henkilökohtaisten vaikeuksienkin aikoina uskovaa kehotetaan muistamaan: Jumala on itse meidän kilpemme ja turvapaikkamme. Pelko ei häviä, siksi että vaara häviää, vaan koska Hänen läsnäolonsa muuttaa pimeyden valkeudeksi.
Daavid tiivistää ihmisen kaikki kaipaukset yhteen ainoaan pyyntöön:
”Yhtä olen pyytänyt HERRALTA, sitä minä etsin, että saisin asua HERRAN huoneessa kaikki elämäni päivät, katsella HERRAN ihanuutta ja mietiskellä hänen temppelissään” (Ps. 27:4, RK).
Tässä on aidon ylistyksen ja rukouksen ydin: Jumalan lähellä oleminen on suurempi onni kuin mitkään maalliset aarteet. Niin kuin Mooses rukoili:
”Ellet sinä kulje kanssani [Jos sinun läsnäolosi ei kulje kanssani/elleivät kasvosi kulje], älä vie meitä täältä” (2. Moos. 9:15,RK [engl.teksti/hepr.teksti]).
Jokainen uskova, juutalainen tai kristitty, löytää tästä jakeesta opetuslapseuden tarkoituksen: pääasia ei ole se, mitä me saavutamme, vaan Kenen kanssa me vietämme aikaa.
Neljäkymmentä päivää Elul-kuusta Shemini Atzeretiin eivät ole umpimähkään valittu ajanjakso. Raamatussa neljäkymmentä päivää merkitsee koettelemista, uudistamista ja muuttumista.
”Mooses…viipyi vuorella neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä” (2. Moos. 24:18, RK).
”Silloin Elia nousi, söi ja joi. Sen ruuan voimalla hän kulki neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Jumalan vuorelle, Hoorebille, asti” (1. Kun. 19:12, RK).
”Maanjäristystä seurasi tuli, mutta HERRA ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljainen, kuiskaava ääni” (1. Kun. 19:12, RK).
”Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänen tuli lopulta nälkä” (Matteus 4:2, RK).
Psalmin 27 lukeminen ei ole ainoastaan perinne, jota noudatetaan, vaan se on sielun polku:
Pois pelosta, ”Ketä minä pelkäisin?” (Ps.27:1);
Kaipaukseen, ”Yhtä minä pyydän” (Ps. 27:4);
Luottamukseen ja Toivoon: ”Mutta minä uskon näkeväni HERRAN hyvyyden elävien maassa” (Ps. 27:13; engl. KJV-käännös:”Olisin menettänyt voimani ellen olisi uskonut näkeväni Herran hyvyyden…”).
Kutsu koko maailman uskoville
Tämä psalmi ei kuulu vain Israelille, vaan se on suunnattu kaikille, jotka huutavat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaa. Kansoja kutsutaan tähän valoon:
”Kansat vaeltavat sinun valoasi kohti, kuninkaat kohti aamunkoittosi kirkkautta” (Jes. 9:3, RK)
Psalmi 27 kutsuu jokaista uskovaa: – Löytämään jumalallisen valon pimeimpinä hetkinä; – Asettamaan Jumalan lähellä olemisen kaiken muun edelle; – Seisomaan Israelin rinnalla rukouksessa näiden pyhien päivien aikana, liittymään huutoon oikeuden, armon ja rauhan puolesta.
Psalmi päättyy kaksoiskehotukseen:
”Odota HERRAA. Ole luja, ja olkoon sydämesi rohkea. Odota HERRAA” (Ps. 27:14, RK)
Odottaminen ei ole passiivinen olotila. Se on aktiivista uskon rohkeuden ilmentämistä. Profeetta Jesaja vahvistaa tämän:
”Mutta ne, jotka HERRAA odottavat, saavat uuden voiman. He kohottavat siipensä kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy” (Jes. 40:31,RK).
Tämä on uskovan voitto. Se ei ole taistelun poissaoloa vaan horjumattoman toivon läsnäoloa.
Herra, Israelin Jumala, sinä olet meidän valomme ja pelastuksemme. Loista meidän yllemme tämän maailman pimeydessä, ja ole meidän turvakalliomme ahdistuksen aikoina.
Anna meille Daavidin sydämen kaltainen sydän, että etsimme vain sinun läsnäoloasi, katselemme ihanuuttasi ja odotamme Sinua lujina ja rohkeina.
Vahvista Israelia ja kaikkia maailman uskovia uskolla, rauhalla ja Sinun pelastuksesi ilolla.
Sinun pyhässä nimessäsi, Aamen.
Korkeimman siunaukset levätkööt sinun ylläsi ja sinun perheesi ja seurakuntasi yllä.
Hyvien tekojen talosta (Sabrakodista), Siionin maasta ja Jerusalemin kaupungista,
Veljesi Israelissa,
The gifts of our friends make the work of the Sabra Fund possible.
No amount is too small – they all add up!
Sabra’s newsletters will provide you with insights on the weekly Torah portion, the Jewish holidays,
and other topics of interest to people who believe the holy Scriptures are the words of the Creator.
